Okinawa Shorinryu Seibukan Karatedo
"Harjoiteltaessa kataa on välttämätöntä tuntea sen tarkoitus."
Kyan Chotoku 1870-1945
Pintaa syvemmälle sukeltamatta karatea voitaisiin luonehtia japanilaiseksi lajiksi. Karate onkin syntynyt yhdessä Japanin lääneistä, nimeltään Okinawa ken. Usein kuitenkin unohdetaan, että Okinawa on ollut oma itsenäinen Riukiun valtionsa jonka liittäminen Japaniin on tapahtunut vasta 1870-luvulla. Ennen tuota Okinawalla on ollut oma kulttuuri, kieli, kuningas ja myös taistelulaji, joka tunnetaan nykyisin nimellä karate. Suurin osa Euroopassa ja Suomessa harjoiteltavassa karatesta on saapunut mantereellemme mutkan kautta Japanin pääsaarelta. Valitettavasti tämä koukkaus on usein vääristänyt karaten alkuperäisen tarkoituksen joksikin muuksi kuin itsepuolustukseksi. Karaten synnyinkehdossa Okinawalla karate on vielä nykypäivänäkin nimenomaan itsepuolustusta, johon tarvittavat tekniikat ovat säilöttynä katoihin.
Shorinryu on karaten tyyleistä vanhin. Karate ja edellä mainittu tyyli sai alkunsa Riukiun kuninkaan vartijoiden pechineiden parissa. Karate ei siis ole samuraiden aikaansaannosta. Pechineiden työnkuvaa voisi kuvailla samanlaiseksi kuin nykyisen poliisin eli heidän tehtävänään oli huolehtia saaren yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Yli 700 vuotta sitten Okinawa solmi suhteet Kiinaan. Tämän keskusvallan kanssa käytiin muun muassa kauppaa. Kiinalaiset aristokraatit vierailivat Shurin hovissa. Vieraiden joukossa oli myös taistelutaitojen mestareita ja he opettivat taitojaan pechineille. Harjoitteleminen tapahtui salassa ja taidot tulivat esille vain tilanteissa, joissa pechineiden osaamista tarvittiin. Eräs myöhempien aikojen kuuluisimmista Okinawan hovin sotureista oli Matsumura Bucho. Matsumura sensei puolestaan oli yksi Kyan Chotoku (1870-1945) sensein monista opettajista. Kyan sensein isä Chofu oli Okinawan kuninkaan Sho Tain korkea-arvoinen virkamies, ja hänen oli periaatteessa, vaikutusvaltansa takia mahdollista pyytää ketä tahansa pechineistä opettamaan poikaansa. Kyan Chofu oli itsekin taistelutaitojen taitaja ja hyvin merkittävä opettaja pojalleen. Kyan Chofu kutenkin katsoi, että hänen taitonsa opettaa eivät olleet riittävät ja niinpä hän vei poikansa Shinkinan puistoon, jossa Matsumura lempinimeltään "Sokon" opetti oppilaitaan. Valitettavasti Kyan Chofun oli matkustettava syrjäytetyn kuninkaan vanavedessä Tokioon poikansa mukanaan. Tokiossa isä opetti poikiaan, mutta aikaa pääkaupungissa vierähti niin kauan, että Okinawalle paluun jälkeen Matsumura sensei oli ehtinyt kuolla. Tämän vuoksi Kyan Chotokun oli etsittävä uusi opettaja. Opettajia ei ollutkaan tämän jälkeen yksi, vaan Tomarissa häntä opettivat Matsumora Kosaku, Oyadomari Kokan ja Maeda Chiku. Tämän jälkeen siirryttyään Kadenaan Kyan sensei harjoitteli vielä yli 50-vuotiaana mestari Yaran kanssa ja piipahti Yaeyaman saarella opettelemassa ainoan asekatansa Tokumine no kunin. Näin oli koostettu Shorinryun kuusi ikivanhaa kataa yhden katon alle: Seisan, Wansu, Passai, Gojushiho, Chinto ja Kusanku. Kyan sensei kehitti vielä myöhemmin oman katansa antaen sille nimen Ananku. Kyan sensei oli hyvin tunnettu kamppailija Okinawalla ja hänen taitojaan koeteltiin usein. Perimätiedon mukaan hän oli aina voitokas, huolimatta siitä että oli pienikokoinen. Kyanin karate tunnettiin pitkään nimeltä Chan miguwaa tii (pienisilmäisen Kyanin taito, tii = te Okinawan kielellä). Kuten mainittu, Kyan sensei oli pieni ja tämän takia hänen karatensa oli muiden aikalaisten karatemestareiden silmissä omaperäistä. Tämä johtui siitä, että hänen oli tutkittava ja muutettava oppimaansa sopivaksi omalle vartalolleen, jotta tekniikoissa olisi riittävää tehoa vastustajan tyrmäämiseksi. Kyan senseitä kerrotaan, että hän oli hyvin ketterä, omasi erinomaiset potkutekniikat ja oli erityisesti ajoituksen mestari.
Seibukan on Shimabukuro Zenryon(1908-1969) perustama harjoitussali. 1920-luvun lopussa nuori Shimabukuro Zenryo muutti Chataniin. Shimabukuro sensei oli ammatiltaan leipuri ja ajoittain hän vei tuotteitaan Kadenaan. Eräs hänen asiakkaistaan oli Hija joen rannalla asustava kuuluisa karatemestari. Kadenan koulun rehtorin suosituksesta Shimabukuro sensein oli mahdollista aloittaa harjoittelu Kyan Chotoku sensein alaisuudessa. Shimabukuro sensei harjoitteli mestarinsa kanssa kymmenenvuoden ajan kunnes japanilaisen sotakoneiston vaatimukset tekivät harjoittelun Kyan sensein puutarhassa mahdottomaksi. Kyan sensei kuoli toisen maailmansodan lopulla 1945. Samalla, kun maantasalle pommitetun Okinawan uudelleen rakentaminen alkoi, aloitteli Zenryo sensei pikkuhiljaa karaten opettamistoimintaa. Hänen ensimmäisiä oppilaita olivat hänen veljenpoikansa Zenji ja poikansa Zenpo (1943), joka oli karatea aloittaessaan 8-vuotias. Zenryo sensein hyvä ystävä ja perhetuttu Nakama Chozo sensei joutui töiden takia usein yöpymään Zenryo sensein kotona ja samalla he harjoittelivat yhdessä iltaisin. Myöhemmin myös Shimabukuro Zenpo alkoi harjoitella Nakama sensein kanssa. Nakama sensei oli Choshin Chibanan vanhin oppilas ja hän oli saanut lisäoppia myös kuuluisalta ja värikkäältä karaten mestarilta nimeltä Motobu "Saru" Choki. Shimabukuro Zenryo sensei kuoli yllättäen umpisuolen tulehdukseen v.1969, ja koulun johtajaksi nousi Shimabukuro Zenpo sensei, jolle Nakama sensei opetti katat: Pinan 1-5, Jion ja Passai gua. Nämä niin ikään Shorinryun katat lisättiin Seibukan koulun kata listoihin lisäoppina Zenpo sensein toimesta.Shimabukuro Zenpo 10.dan hanshi on tänään raudanluja 64-vuotias karatemestari, hänen tekniikkansa on voimakasta ja hyvin nopeaa, juuri sellaista kuin Kyan sensein mielestä karatetekniikan tulisi ollakin. Kun hallitsee hyvin vartalon mekaniikkaa ja harjoittelee sitä uutterasti voi vielä iäkkäänäkin olla hyvin nopea.
Okinawan Shorinryu Seibukan on katakeskeistä karatea. Katat, jotka Kyan sensei opetti toimivat tyylin peruskivinä. Ne ovat lähde tekniikoihin, joita käytetään kamppailussa. Usein monessa karatea harjoiteltavassa tyylissä eivät kata ja kumite kohtaa toisiaan, vaan paritekniikat ovat usein otettu jostain muusta lajista. Kata on ollut karaten tapa säilyttää tuleville sukupolville työkalut kamppailuun, jos kata poistettaisiin katoisi samalla myös karaten tekniikat. Tilannetta voisi kuvata samanlaiseksi jos judosta otettaisiin pois nagewazat ja katamewazat. Mitä olisi judo ilman näitä?
Okinawalla ei juurikaan käytetä koryu termiä, ja siten kyseiseen kategoriaan eri karaten tyylejä ei ole helppo istuttaa. Karate on vanhaa ja perinteistä tyyliä silloin kun kata on oikealla paikallaan, eli keskellä. Tyyli, jonka paritekniikat eivät pohjaudu kataan ei voida pitää karatessa koryu:na. Kuten japanilaisissa koryu-lajeissa myös karatessa kataan perustuva tekniikan ajatus on periytynyt opettajalta oppilaalle. Siksi karaten tyylejä, joissa katan selitykset maailmalla vallalla olevan valitettavan muoti-ilmiön mukaan ovat itse keksittyjä, ei voida pitää oikeasti vanhoihin periaatteisiin lukeutuvana tyylinä.
Shorinryu Seibukan karatekat ovat otettuja, että heidät on kutsuttu mukaan esiintymään aidosti japanilaisten koryu-lajien joukkoon vaikka koryu-ajatus istuu okinawalaisten mielestä karateen ontuen. Okinawa Dento Karate Kobudo on Okinawa ken karate-do Rengokain osasto, jonka tarkoituksena on vahvistaa ja tukea alkuperäistä ja traditionaalista okinawalaista karatea, pääopettajamme Shimabukuro O-sensei vaikuttaa täällä teknisessä komiteassa. Jos karatesta olisi siis valittava edustava koryu-tyyli maassamme niin kutsu on kolahtanut aivan varmasti oikeaan osoitteeseen. Näytöksessa esiintyvät Seibukan karatekat pukevat yllensä ylpeästi karateginsä ja tuovat mielellään kunnia-arvoisten katsojien eteen tuulahduksen perinteisestä Riukiun kuningaskunnan taistelulajista.
Suomeen Okinawan Shorin-ryu Seibukan karate-do on saapunut vuonna 1997, ja sitä harjoitellaan kahdeksassa eri paikkakunnassa. Finland Shorinryu Seibukan karate-do ry on Suomen Seibukan karatekojen yhdistys, jolla on suorayhteys Okinawalle Shimabukuro Zenpo O-senseihin. Kyseinen yhditys valvoo, myös että Suomessa harjoiteltava Seibukan on samanlaista kuin honbu-dojolla Okinawalla.
Shimabukuro Zenpo. Kuva: Marko Hakkarainen.
